Minnet av Alexandria

Johannes Salminen l�htee esseekokoelmassaan liikkeelle Aleksandrian kadonneesta kosmopoliittisesta maailmasta, jossa meille ominainen kaiken vieraan kammo oli tyystin tuntematon k�site. My�s Cicerolla, Julianus Luopiolla, maurien Cordoballa, juutalaisten Masadalla ja Bysantilla n�ytt�� olevan paljon sanottavaa olemassaolostamme nykyisess� maailmassa. Laajassa esseess�, jossa Salminen k�sittelee Suomea katolisten, luterilaisten ja ortodoksisten vaikutteiden risteyskohtana, n�k�kulma siirtyy h�nen hyvin tuntemastaan V�limeren maailmasta Ven�j�lle ja Puolaan. Miksi Stalin s��sti Suomen?Kirjan viidenness� ja viimeisess� jaksossa Salminen tarkastelee kolmea suomalaista rajojen ylitt�j��. Kiehtivimpiin kuuluvan tutkielman aiheena on Georg August Wallin, muslimin valepuvussa it�maita kierrellyt tutkimusmatkailija. Toinen laajalti maailmaa n�hnyt matkamies oli kansanvalistaja Mika Waltari. Ja lopuksi Salminen torjuu Haavikon mielikuvan Bysantista; Haavikkohan ”hyv�ksyy miekan ja rahan, mutta ei madonnaa”.Salminen ei ehk� milloinkaan ole kirjoittanut yht� antaumuksellisesti ja avarakatseisesti kuin t�ss� teoksessa. H�n suuntaa huomionsa historian arvoituksellisuuteen, ”uskoon ja uniin sis�ltyviin voimalatauksiin”. N�in tarkastelun kohteena on samalla yksin�inen rajojen s�rkij�, joka saattaa toimia kansallisiakin etuja vastaan kuten Antigone. ”Menestys ei ole tae moraalisesta oikeudesta, oikeassa voi olla my�s vastoin historian ratkaisua.”